myTaste.fi

Tietoja minusta

Oma valokuva
Äiti ja vaimo, henkinen hippi, viherpiipertäjä, mökkihöperö, lukutoukka, lankahörhö, kipuilija, metsässäkulkija, ilon ja valon etsijä

sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Viikko vierähti




Viikot vierivät nopeasti, varsinkin lomaviikot. Mökillä oli ihanaa, joskin lunta niin paljon että romulla polvella ei kamalasti ulkoiltu. Umpihankisukset olisivat olleen oikea kulkupeli, potkukelkkakin menetteli paremman puutteessa. Hieman harmittaa, että ulkoilut jäivät polven takia lomaviikolla vähiin, vaikka säätkin olisivat suosineet. Mutta sen verran kipeä kinttu on, että sillä ei lenkkeillä.

Lomaviikolla sain hyviä uutisia. Pari vuotta kestänyt osakuntoutustuki muuttuu 1.4. lähtien osatyökyvyttömyyseläkkeeksi, joten kerran vuodessa pyöritetty paperirumba jää pois. Helpottaa, joskin tuntuu tosi lopulliselta. Turhaan ei näitä eläkkeitä myönnetä, minullakin on moninaisia syitä ja diagnooseja. Ne ovat henkilökohtaisia ja pienen piirin tiedossa. Olen iloinen, että pystyn silti vielä tekemään puolikasta työaikaa.

Aika paljon olen lomalla viettänyt aikaa keittiössä. Tänään sain loputkin keittiökaapeista siivottua, kodinhoitohuoneen kaapit odottavat aikoja parempia. Polvi rajoittaa kovasti näitäkin puuhia, kun ei yhtään tykkää jakkaralle kiipeilystä. Vegaaninen koekeittiö sensijaan voi hyvin. Jaanpa muutaman ohjeen viikon varrelta.

Härkiskastike (perunalle, riisille, pastalle...)

1 pkt Härkistä
1 pieni punasipuli
1/2 paprika
1/2 prk tomaattimurskaa
1/2 purkkia aurinkokuivattuja tomaatteja
1/2-1 purkki kaurakermaa
1 kasvisliemikuutio
mausteita 

Paahda Härkis kuivalla teflonpannulla rapsakaksi. Lisää vähän öljyjä ja mausteita mielesi mukaan. Siirrä lautaselle odottamaan.

Pilko punasipuli ja paprika. Kuullota öljyssä pannulla 5-10 minuuttia. Lisää aurinkokuivatut tomaatit ja tomaattimurska, murenna sekaan liemikuutio. Anna muhia pannulla kymmenisen minuuttia. Mausta. Siirrä kattilaan ja soseuta karkeasti sauvasekoittimella. Lisää kaurakerma ja Härkis ja kiehauta vielä.

Vegaaniset korvapuustit
5 dl mantelimaitoa (tai muuta kasvimaitoa)
50 g hiivaa
2 tl suolaa
1,5-2 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
15-16 dl vehnäjauhoja
150-200 g sulatettua vegaanista margariinia (esim. tummansininen Keiju)

Väliin sokeria, kanelia ja sulatettua Keijua

Voiteluun Alpro-soijavaniljavanukasta

Päälle raesokeria

Ja ihan tehdään kuten tavallinen pullataikina, ja tuo soijavanukasvoitelu sai pullat näyttämään ihan kananmunalla voidelluilta. 

Neulomisten kanssa on mennyt vähän niin ja näin, langat ovat loppuneet ja puikot hukkuneet ja kaikki vähän vaiheessa....mutta tärkeintähän on matka, ei niinkään perille pääsy.
Iloista alkavaa viikkoa ja nauttikaahan lomasta, kellä sellainen alkoi!



sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Lomalle lomps

Hyvää laskiaissunnuntain iltaa! Syötiinkö teillä laskiaispullia? Meillä ne korvattiin tänään mustikka-kaurapaistoksella ja soijavispillä. Hyvää oli tämäkin!
Huomenna ei olekaan töihinlähtöä edessä, vaan minua odottaa viikon loma! Huomasin vähän aikaa sitten, että kuusi lomapäivää pitäisi vielä tunkea johonkin rakoon ja ensi viikko näytti sopivalta. "Oikeaa" lomaa ei ole ollutkaan kesän jälkeen, kuntoutustukipäiviä vaan ja sairaslomia kertyi viime vuonna yli 100 päivää!

Jalo aikeeni olisi saada keittiön ja kodinhoitohuoneen kaapit siivottua lomaviikon aikana. Tänään jo vähän aloitin, ja sain ehkäpä 30 % keittiön kaapeista ojennukseen. Liikaa ei kannata kerralla tehdä, ettei mene sitten loppuloma selkää ja polvea parannellessa.Olenkohan muistanut polvea valitellakaan? Oireet ovat ikävästi samanlaiset kuin viisi vuotta sitten toisessa polvessa. Silloin oli polvikierukka revennyt, ja polvi operoitiin. Siitä asti on ollut oireeton. Nyt on lähete ortopedille, ja toivon hartaasti että kohdalle osuisi sellainen lääkäri joka suostuisi polven korjaamaan. Nykyään kun monet lääkärit pitävät kierukkavammojen korjaamista turhana toimenpiteenä. Omalla kohdallani se kuitenkin auttoi, ja luulisi että olisi parempi vaihtoehto tehdä pieni operaatio, että ihminen pysyisi edes jollain lailla työkykyisenä. Varsinkin kuin toimenpiteestä toipuminen tapahtui ainakin viime kerralla tosi nopeasti. No tosin nyt olen viisi vuotta vanhempi. 

Nyt minä hupsu olen sitten kuitenkin mökille lähdössä, ihan itsekseni kun Timppa on töissä. Eilen tilattiin auraus, että pääsen autolla edes vähän lähemmäksi pihaa. Mietin ääneen, että onko hulluutta lähteä mukavasta lämpimästä kodista hankien keskelle. Timppa siihen totesi, että lähteväthän ihmiset mukavista kodeistaan Lapin kairaankin. Totta. Kun päiväkin on alkanut pidentyä, ja sää on talvisen mukava, niin ehkäpä tulisi vähän ulkoiltuakin ihan hyötyliikunnan muodossa. Kotona on jäänyt ulkoilu vähiin kipujen vuoksi, ja vapaa-ajalla tulee joko lueskeltua, tai sitten ilta kuluu neuloen ja Netflixiä katsellen. Kotimaisia sarjoja katsellessa on helppo neuloa samalla. 

Näitä tossuja olen tainnutkin täällä esitellä, mutta laitanpa vielä kuvan näistä pienistä ja isoista rinnakkain. 

Pienet ovatkin jo lähteneet uuteen kotiin. 

Miesten perussukkaa on vähän tylsä neuloa, mutta Karjalan kunnailla -sarjaa katsellessa syntyi tällaiset väri-ilottelut jollekin hombrelle (juu, espanjan oppikirja lähtee mökille mukaan).
Vegaanista ruokavaliota olen edelleen noudattanut, ja se tuntuu päivä päivältä helpommalta. Kylässä olen joustanut lakto-ovoiluun. Huhtikuussa meillä on tiedossa "oikea" loma kun matkustamme kahdeksi viikoksi Torreviejaan, eli samaan paikkaan missä viime huhtikuussa vietimme kaksi viikkoa. Torreviejan ilmasto on hyväksi minulle, ei pelkästään lämmön vaan noiden suolajärvien vuoksi. Keuhkot ja nivelet voivat paremmin, ja viime lomalla sain toisen viikon nauttia lähes täydellisestä kivuttomuudesta. Olotila, jota en ollut moneen vuoteen kokenut, ja oli ihan huikeaa huomata, miten paljon oli energiaa, kun ei ollut kipuja. Kivulloiseen olotilaan kai tottuu ja alkaa pitämään sitä normaalina. Lomalla varmaan joustan ruokavaliossani. Tosin ajatus on tehdä aika paljon itse ruokaa, jolloin ruoka-aineet voi valita tarkemmin.

Ruokavalio ei ole ainakaan toistaiseksi poistanut kipuja, vaikka se on oloa keventänytkin. Viime yönä sain sellaisen kipukohtauksen, mitä en ole aikoihin kokenut. Olisin voinut murhata jonkun (mutta Timppa on siis edelleen hengissä ja ihan hyvässä hapessa). Mieli teki vaan huutaa ja heitellä tavaroita, ja taisi siinä kylmäpakkaus lentääkin seinään jossain vaiheessa. Onneksi olo on päiväunien myötä kohentunut. Yhtään en osaa sanoa, mistä tuo olotila voisi johtua. Pääasia että helpotti. 

Mukavaa viikkoa sinulle lukijani!

lauantai 3. helmikuuta 2018

Ruokailottelua




Tammikuu meni ja sen myötä vegaanihaaste. Tammikuu ei ole lempikuukauteni, mutta nyt se hujahti kuin huomaatta kun vietin  "kuherruskuukautta" vegaaniruokien parissa. Etsin ja tulostelin reseptejä, ja kaikkia piti tietenkin kokeilla. Nyt kun olemme viikot kahden kotona niin ihan kaikkea ei jaksa eikä ehdi syödä, joten ruokia on säilötty pakastimeenkin. 


 Tofu on ollut minulle aina kammotus, mutta nyt opin valmistamaan siitä ihan kelpo ruokaa. Ja tuoreksilla pääsee helposti oikaisemaan ruoanlaitossa, eikä mitään mene hukkaan.





Haastekirje tuli joka päivä sähköpostiin, siellä oli ruokaohjeita, kauppalistoja sekä myös paljon tietoa vegaaniruokien valmistamisesta. Haaste ei koske vain tammikuuta, koska vaan voi osallistua. Haasteen järjestää Oikeutta eläimille -järjestö, joten haastekirjeissä oli myös paljon tietoa tuotantoeläinten oloista ja niiden kasvatuksen vaikutuksesta maapallon tilaan joko välillisesti tai välittömästi.  Ihania ruokaohjeita löytyy esim Chocochili-blogista.


Myös vegaanisia leivontaohjeita on vaikka kuinka paljon, joten tästä lempipuuhastanikaan ei tarvinnut luopua. Suussasulavien  leivonnaisten ohjeita löytyy esim. Kamomillan konditoria-blogista.






Kolmisen vuotta sitten jätin punaisen lihan pois ruokavaliostani, koska se lisäsi fibromyalgiasärkyjä. Nyt olen niin vieroittunut lihasta, että esim. jauhelihan paistamisesta (teen perheelle myös ei-vegaanisia ruokia) tuleva tuoksu on minusta epämiellyttävää. Hampurilaisravintoloissakaan en ole juurikaan poikkeillut tänä aikana. Mutta ... tadaa!

En edes kehtaa sanoa kuinka monta McVegania olen tässä alkuvuoden aikana syönyt. Hintakaan ei hirvitä, kolme euroa.
Tänään meillä oli testissä Oumph! -niminen vegaaninen proteiininlähde. Ihastuimme siihen viime vuonna vegemessuilla mutta enpä ole muistanut koko tuotetta.

Kuvahaun tulos haulle oumph
Tein tästä kasvisten kanssa pitaleivän täytettä. Täytettä tuli reilusti ja loppu jalostui vegaanin nyhjää tyhjästä -piirakaksi.

No mutta. Mitenkäs sitten tästä eteenpäin? Jo melko varhaisessa vaiheessa haasteen kuluessa  minulle tuli tunne, että jatkan tällä tiellä. Ajatus alkoi kulkea jotenkin kirkkaammin ja olo keveni. Muutama kilokin katosi ihan huomaamatta, ajatelkaa noilla mässyillä jotka kaikki on tehty (ja syöty)tammikuun aikana. Lähipiiri on suhtautunut hyvin. Miehellekin on maistunut vegaaniset ruoat, tosin tofulta ja soijarouheelta olen häntä säästänyt ja tehnyt välillä kahdetkin ruoat. Myös leipomuksia on kehuttu. Moni on ollut kiinnostunut ruokavaliostani ja kysellyt, miten se on vaikuttanut olotilaani. Terveydelliset vaikutukset ovat olleet lähinnä henkistä sorttia. Iloa onnistumisesta ja hyvää mieltä siitä, että voin tehdä oman pienen osuuteni tulevien sukupolvien hyväksi. Varmaan jossain vaiheessa tulee niitä et-sinä-maailmaa-pelasta -kommenttejakin, mutta niihinkin olen varautunut ja henkisesti valmistautunut. Enkä aio nipottaa. Kylässä, ulkona syödessä ja matkoilla voin joustaa. Ne ovat kuitenkin erikoistilanteita.

Onhan sitä vähän tullut näperreltyäkin. Tossuja on kiva tehdä.


Kokeilin pienentää tuota viiden lehden tossun mallia pikkutytön jalkaan sopivaksi ja onnistuinkin. Kukat pitää vielä virkata niihinkin.

Tällaista minulle. Entäs sulle?

perjantai 19. tammikuuta 2018

Cowspiracy

Kuvahaun tulos haulle cowspiracy 

Vegaanihaaste on aiheuttanut minulle maailmantuskaa. Asumme kahdestaan isossa talossa, ajelemme autolla, vedämme puhdasta vettä vessasta alas, neulon Novitan villasekoitelangoista...aina voi pienentää hiilijalanjälkeään pienillä arjen valinnoilla.

Sitten katsoin tämän Cowspiracy-dokumentin, ja totesin että yksi asia menee muiden edelle. Linkin takaa löytyy 15 minuutin englanninkielinen versio Youtubesta. Koko dokumentti suomeksi tekstitettynä löytyy ainakin Netflixistä. Dokumentti ei sisällä mitään julmuuksia, joten herkimmätkin voivat sen rauhassa katsoa. Yhdeltä ankalta katkaistaan kaula mutta siinä kohtaa voi sulkea silmänsä. Enempää en kerro dokumentin sisällöstä, koska olen luvannut etten ala saarnaamaan vegaaniparannusta. 

Hyvää viikonloppua!



sunnuntai 14. tammikuuta 2018

Haaste jatkuu

Kaksi viikkoa vegaanielämää takana, ja olo on edelleen ihan loistava, kevyt ja hyvä ja ajatuskin kulkee. Fyysiset vaivat ovat sitten asia erikseen, poden ikävää polvikipua, josta ei oikein ole päästy selville, johtuuko selästä vai onko ihan oma vaivansa. Ensi viikolla taas lääkärin luo sitä ihmettelemään. 

Tuo Hellapoliisi Kati Jaakkolan kirja on muuten ihan loistava oppikirja Härkiksen ja Nyhtökauran käytöstä. Olen kuvitellut, että vege on lyhenne vegaanisesta, mutta tässä parin viikon aikana olen todennut, että se on kuitenkin eri asia. Esim. tässä kirjassa reseptien ainesosissa on maitoa ja kananmunia. Maitotuotteet on tietysti helppo korvata vastaavilla vegaanisilla tuotteilla.

Kirjan ohjeella tein maistuvaa Härkislasagnea.
Myskikurpitsaa en muista aikaisemmin käyttäneeni. Vegaanihaasteen ohjeella tein tällaista paahdettua myskikurpitsakeittoa. 



Paahdettu kurpitsakeitto

4 annosta
  • 1 myskikurpitsa
  • 3 porkkanaa
  • 1 sipuli
  • 4 valkosipulinkynttä
  • 1 tl sipulijauhetta
  • 1/2 tl oreganoa
  • maun mukaan suolaa
  • 1/2 dl oliiviöljyä
  • 2 dl kaurakermaa
  • 2–4 dl kauramaitoa tai vettä
Halkaise kurpitsa kahtia, kaavi siemenet pois ja aseta kurpitsan puolikkaat uunipellille leikkauspinta alaspäin. Kuori ja paloittele porkkanat ja laita myös ne uunipellille. Paista 200 asteisessa uunissa 40–60 min. eli kunnes kurpitsa ja porkkanat ovat pehmenneet.

Kaavi kurpitsan sisus kuoresta ja laita kaikki ainekset tehosekoittimeen tai soseuta sauvasekoittimella. Lisää tarvittaessa kaurakermaa tai kauramaitoa, kunnes koostumus miellyttää.
Valuta annoksen päälle loraus kaurakermaa koristeeksi ja tarjoile esimerkiksi tuoreen oreganon ja rapeaksi paistetun kylmäsavutofun kanssa.

Perjantaina sain opiskelijatyttäreni kaveriksi pizzantekoon. Vegaaniversiossa oli täytteenä tomaattipyreetä, punsipulia, nyhtökauraa, oliiveja, ananasta ja aurinkokuivattuja tomaatteja. 
Juustona Violifen pizzajuustoa. Löysin jälkikäteen ohjeen, että vegaanista juustoa ei kannata laittaa päällimmäseksi vaan esim. heti tomaattipyreen päälle. Hyvää oli näinkin!
Vegaanisesta juustosta voisi myös tehdä kaurakerman ja ravintohiivahiutaleiden kanssa tahnan ja laittaa pizzan päälle. Tai korvata juuston seoksella 2dl kaurakermaa, 1 dl ravintohiivahiutaleita, n. 1 tl suolaa, valkopippuria. Ravintohiiva on minulle vielä tuntematon juttu, huomenna lähden saalistamaan sitä. 

Herkuteltukin on, taas. 
Suklaamousseen tulee vain kahta ainesosaa. 1 purkki vaahtoutuvaa soijavaniljakastiketta, 100g tummaa vegaanista suklaata. Sulata suklaa, vaahdota vaniljakastike ja sekoita keskenään. Riittää neljälle, tai kahdelle herkkupepulle kuten meillä. 

Tänään kokeilin American pancakeseja vegaaniversiona. 
2,5 dl vehnäjauhoja, 2,5 dl soijamaitoa, 2 tl leivinjauhetta, 2 rkl sokeria, 2 rkl öljyä, ripaus suolaa. Paistoin Keijussa n. puoli desilitraa taikinaa kerrallaan pannulle. Hurjan kuohkeita tuli ja helppoja paistaa. 

Ruoanlaitto on ollut minulle aina vähän välttämätön paha, mutta haasteen myötä olen löytänyt ruoanlaiton ilon. Paljon on taas reseptejä printattua uusia kokeiluja varten.

Hyvää alkavaa viikkoa!





.


torstai 4. tammikuuta 2018

Vegaanihaaste

 Hyvää alkanutta vuotta 2018!

Hurjan kauanhan sitä blogitaukoa kestikin eli reilun viikon verran. Tulinpa kertomaan teille jutun jota en itsekään oikein usko todeksi, nimittäin aivan viime metreillä ilmoittauduin mukaan Vegaanihaasteeseen. Haasteen järjestää taho nimeltä Oikeutta eläimille, ja siinä on tarkoitus olla tammikuun ajan syömättä mitään eläinperäistä. Mietin että teenköhän elämästäni liian vaikeaa, jos tähän mukaan lähden, mutta päätin kuitenkin kokeilla. Ja todella helpoksi tämä on tehty! Saan joka päivä sähköpostiini uutiskirjeen, jossa on paljon tietoa esim. kaupan vegaanisista tuotteista. Siellä on myös reseptejä ja leivontaohjeita ja jopa valmiit kauppalistat! 

Alkuviikko on mennyt sitten tutkaillessa vegaanituotteet-sivustoa, josta on paljon apua myös ruokakaupassa käydessä. Olen myös tulostellut reseptejä ja kokeillutkin niitä, tällä viikolla on syöty esim. vegaanisia pinaattilettuja Chocochili-blogin ohjeella sekä härkiskiusausta, johon tuli idea myöskin uutiskirjeestä. Alkuperäisessä ohjeesa olevan tofun korvasin siis härkiksellä. Tofu on minulle vielä mysteeri, mutta aion perehtyä senkin saloihin tässä tammikuun aikana. 

Varmaan muuten tarkimmat huomasivatkin että tuonne blogin sivupalkin lukuluetteloon on ilmestynyt paljon vegaaniruokablogeja, joiden lukijaksi olen ryhtynyt. Blogit pursuavat toinen toistaan ihanampia ruoka- ja leivontaohjeita. Tässäpä kuvia, mitä olemme joululomailevan opiskelijatyttäreni kanssa väsänneet: (ohjeet siis linkin takana)

Ohje näihin löytyi Kamomillan konditoria -blogista. Nämä ovat niin hyviä että taju meinaa lähteä.

 


Ohje vegaaniliiton sivuilta. Tyttärellä on paljon vegaaniystäviä, ja tämä on takuuvarma hitti illanistujaisiin.

Korvapuustit onnistuvat myös vegaanisina. Tein nämä kauramaitoon, rasvana tummansininen Keiju, munan korvasin 1 rkl maissijauhoja-1 tl leivinjauhetta -sekoituksella. Muna ei ole välttämätön pullataikinassa, joten tuon sekoituksenkin voi jättää pois. Sokerina näissä kookos- ja raakaruokosokeria.Täytteeksi sulatettua Keijua ja sokeri-kaneliseosta. Voitelin myös sulatetulla Keijulla.
Korvapuusteja tein peräti litran taikinan nuorten juhliin. Luulenpa että kelpaavat.

Härkis-nachopaistosta on syöty useampaan otteeseen mutta kuvaa ei ole muistettu napata.
 Tämä on monelle tuttu nachopelti, johon tulee kerroksittain tortillachipsejä, salsaa ja härkistä. Tätä on tehty ennen vegaanihaastetta ja silloin laitoimme siihen myös valmiin juustokastikkeen salsan kaveriksi, vegaanisesta versiosta se jätetään pois. Etsiskelin kaupasta jotain juustokastikkeen tilalle, mutta en oikein keksinyt mitään. Ideoita?  Päälle juustoraastetta, vegaanista tai tavallista. Kuumennetaan uunissa, ja eikun syömään.  Ja lisukkeeksi ehdottomasti tomaatti-punasipuli-basilikasalsaa. Tämän sapuskan tekee muutamassa minuutissa illanistujaisiin tai vaikka lounaaksi.

Kaikki nämä syömiset ovat maistuneet hyvin myös sekaaneille!

Jätin punaisen lihan pois kolmisen vuotta sitten eettisistä ja terveydellisistä syistä, eikä siihen ole ollut paluuta, sitä en kertakaikkiaan enää saisi alas. Kalaa olen syönyt, joskus kanaakin. Tämän vegaanihaasteen olen ottanut vastaan sillä mielellä, että en ajattele, mistä kaikesta joudun luopumaan, vaan miten paljon on kaikenlaista, mitä voin syödä. Ehkäpä luulen vaan, mutta olo on jo parin päivän jälkeen parempi ja energisempi. Tai kuten viisas ystäväni totesi: se on muutos, joka antaa virtaa. Ja näin se kai on. Tällä hetkellä fyysiset kivut vievät energiatasoja aika paljon alaspäin, mutta ajatus kulkee ikäänkuin kirkkaampana ja selkeämpänä. Voisikohan tämä olotila jäädä pysyväksi? Mitä tapahtuu tammikuun mentyä, en tiedä.

Sen tiedän kuitenkin, että en ryhdy nipottamaan enkä arvostelemaan toisten ruokavalioita. Ja kun on jouston paikka, ihan varmasti joustan. Voipi olla että palaan takaisin lacto-ovo-pesco -ruokavalioon. Kalasta pitävät meillä kaikki. Ehkä hyvä tavoite olisi jatkossa vähentää huomattavasti eläinperäisten tuotteiden käyttöä.

No onhan sitä tullut jotain muutakin tehtyä kuin syötyä ja leivottua, neulonutkin olen.

Miesten pipo ja sukat Isoveli-langasta.

Viiden lehden tossuja.

Jämälankakorin inspiroimana Olga-sukat:
Viikonloppuna olisi tarkoitus lähteä katsomaan, onko mökki pystyssä. Oikein mukavaa viikonloppua myös Sinulle lukijani!

tiistai 26. joulukuuta 2017

Joulun kuvia

Näin tapaninpäivänä alkaa tuntua siltä, että joulu on ohi. Vietimme sitä mieheni, vanhemman poikani, tyttäremme ja hänen poikaystävänsä kanssa. Nuorempi poikani vietti joulua vaimonsa kanssa revontulia ihaillen Lapissa. Eteläänkin saimme vallkoisen joulun. Meillä lämpiää ulkosauna aina kun kotona aattoa vietämme. 

Sytyttelemme myös paljon ulkotulia ja kynttilöitä, ja tänä jouluna sää salli nuorison tehdä lumilyhdynkin portinpieleen. 

Ja sitten tietysti syötiin, pitkään ja hartaasti. 
 Meillä on muovikuusi, mutta tämä havuastelma on tehty pihan pihtakuusesta, toiveena saada vähän kuusen tuoksua kotiin. 
Tänä jouluna oli tarkoitus jättää lahjojen ostaminen vähemmälle, mutta ihan lahjaton joulu ei kuitenkaan ollut. Minä tietysti jakelen näitä itsetehtyjä, nyt vaan kuva ei millään suostu kääntymään oikein päin, joten olkoon sitten nurinniskoin. 
Tämän joulun uutuutena tein näitä "älypuhelinlapasia", eipä sitten sormet jäädy kun kuvailee tai näprää puhelinta pakkasessa. Meneeköhän kaikki äly puhelimeen vai lapasiin?
Tänä jouluna moni neuloja on tehnyt näitä mökkisukkia.
Pitihän minunkin sellaiset tehdä, Suomi 100 -väreissä. Nämä lähtivät jo joulukuun alussa eräälle synttärisankarille. Olivat helpommat tehdä kuin luulisi, kun kuvio toistuu samanlaisena joka puikolla. 

Olen hiukan miettinyt blogitaukoa, tuntuu nimittäin siltä että toistan itseäni. Samat kuvat tulee laitettua facebookiin, instagramiin ja tänne blogiin. Mutta en tiedä, taidan olla koukussa Henkireikiini. Ehkä kirjoittelen silloin kun siltä tuntuu, vaikka vaan omaksi ilokseni.

Leppoisaa tapaninpäivän iltaa ja hyvää loppuvuotta!